Kiinalaiset söivät riisinuudeleita jo vuodesta 2000 eKr. lähtien. Legendan mukaan tunnettu valehtelija Marco Polo toi spaghetin Kiinasta Italiaan, mutta ei välttämättäole totta. Pastaa on syöty Italiassa jo 1100-luvulla.   Pasta on keksitty monien muiden ilmiöiden tapaan samanaikaisesti ympäri maapalloa. Kuivattu pasta tuli suosituksi 1300–1500-luvuilla Italiassa. Väitetään myös, että jotkut Rooman keisareista nauttivat pastasta jo vuosisatoja ennen kuin Marco Polo oli syntynyt. Kuvauksen perusteella se on jauhoista tehty taikina, joka paistetaan kivien välissä. Muutaman tulkinnan mukaan kyse olisi lasangne esiasteesta, mutta itse asiassa tämä onkin pizzan esiaste. Lasagnelevyt kypsennetään keittämällä, mutta pizza kivien päällä.

  http://www.taivaansusi.net/historia/antiikki/amatriciana_h.jpg

Linkit: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pasta
          http://www.taivaansusi.net/historia/antiikki/2007/03/pasta-la-fiesta.html


 

Hampurilainen

Tarvikkeet:

------------

500g    jauheliha

1       sämpylä, valkoviinissä liotettu

½ tl    tuoretta pippuria

½ tl    suolaa ja valkoviiniä

vähän   kuorittuja männynsiemeniä ja vihreä paprika

vähän   hunajaetikkaa

1 kpl   metallifolio

 

Ohje:

-------------

Sekoita jauhelihan ja liotettu sämpylä. Sekoita mausteet lihaan. 
Muotoile pieniä pihvejä ja laita niiden sisään siemenet ja paprikapalat. 
Laita pihvit metallifolioon ja paista ne grillissä, hunajaetikan kanssa.  

Taulu:

    

 www.citrag.it/roma/picture/civil/cv_025b.gif
 

Pizza:

 

http://www.davannis.com/ProductImages/menu-detail-deep-dish-150x114.jpg

Kauppa:

 

                                  http://europa.eu/pol/images/overview/externaltrade.jpg

Ruokasali.

Keittiö.

Kuvat: Mahtava Rooma , Maailmanvallan värikkäät vaiheet. Chandler, Fiona

Ruoka ja ruuanlaitto
Antiikin Roomassa ei tunnettu raaka-aineita, jotka nykypäivänä ovat tunnettuja esim. peruna, tomaatti ja suklaa. Toisin monet silloin tunnetut ruokalajit ovat nykypäivänä tuntemattomia. Roomalaisen keittiön välineet ovat tunnettuja nykyäänkin: kasareita, raastimia ja lävikköjä veden valumiseksi. Välineet olivat tavallisesti pronssia, mikä vaikutti ruuan makuun. Siksi jotkut kattilat hopeoitiin. Ruokaa grillattiin, keitettiin, haudutettiin tai paahdettiin vartaassa. Koska ruuan säilytys ei onnistunut pakastimessa eikä ollut säilytystölkkejä, ruoka täytyi savustaa, säilöä liemeen tai suolata. Rikkaat roomalaiset rakastivat maustettua ruokaa. Siksi ruuat olivat mausteellisia tai niitä syötiin voimakkaiden kastikkeiden kanssa. Yksi suosituimmista kastikkeista oli liquamen, joka oli valmistettu suolatusta kalasta. Viini ja öljy säilytettiin savesta tehdyissä amforoissa. Ruoka kypsennettiin savi- tai pronssipadoissa. Liesi lämmitettiin puuhiilillä. Ruat maustettiin mm. yrteillä. Kastikeiden ainekset hienonnettiin survimella ja huhmareella. Orjat valmistivat ruuan. Heillä saattoi mennä koko päivä illallisen tai aterian valmistuksessa.Liha paahdettiin vartaassa. Koska keittiössä ei ollut savupiippua, savu jäi keittiöön pyörimään.

Ulkona syöminen
Vain harvat kaupunkilaiset valmistivat ruokansa itse. Suurin osa kaupunkilaisista asui kerrostaloissa, joiden tukipalkit ja lattia olivat puuta. Tulipalovaara oli suuri, joten he ostivat katutason ruokabaareista ruokansa. Tarjoilla oli piiraita, makkaroita ja pataruokia.

Illaliskutsut ja muut ruokajuhlat
Varakkaista roomalaisista oli mukavaa syödä erikoisia ruokia, joten he järjestivät tuon tuosta ylellisimpiä illalliskutsuja. Isännälle kutsut olivat oiva tapa esitellä varakkuuttaan ja vaikutusvaltaista asemaansa. Vieraat riisuivat sandaalinsa ovensuussa, orjat pesivät vieraiden jalat ja airut ilmoittivat saapujan nimen toisille vieraille. Sitten heidän ohjattiin paikoilleen ja orjat pesivät heidän kätensä tuoksuvalla vedellä. Käsien puhtaus oli tärkeää, sillä roomalaiset söivät käsin. Syödessään vieraat makasivat sohvilla ja heille tarjoiltiin ruokaa vadeilla tai tarjottimilla. Vain orjat ja lapset käyttivät tuoleja. Seurueeseen saattoi kuulua yhdeksänkin henkeä. Ruokalajien välissä orjat pesivät vieraiden kädet. Rooamlaiset eivät käyttäneet haaruokkaa, vain lusikkaa ja veistä. Muusikot viihdyttivät vieraita.

Maratonateria
Pidoissa oli seitsemän ruokalajia ja niitä syötiin jopa kymmenen tuntia. Alkuruoka sisälsi kylmiä munia, sardiineja ja sieniä. Sitten oli vuorossa pähkinähiirtä hunajassa, flamengon kieltä tai jopa elefantin kärsää.
Ruuan maku oli yhtä tärkeää, kuin ulkonäkö.

Tapoja
Osottaakseen nauttineensa ateriasta vieraat röyhtäisivät äänekkäästi. Jos ei jaksanut syödä kaikkea, vietiin kotiin nyyttejä, jotka sisälsivät tähteet. Jos arvostelit keisaria, vieras saatettiin kahlita tai viedä pois.  Jos isäntä mainitsi jonkun luvun, täytyi vieraiden juoda niin monta lasillista viiniä.

Tiedot: Mahtava Rooma , Maailmanvallan värikkäät vaiheet. Chandler, Fiona.

Alkuruoka: Kaali, pesaiden ja yrttien lehdet, hedelmät , vihannekset, sienet, tryffelit, etanat, kevyitä liharuokia, palkokasvit kuten härkäpavut, kahviherneet, herneet ja lupiinit, jotka kelpasivat kuitenkin vain maanviljelijöille, sepille, legioonalaisille ja gladiaattoreille. Herkuttelijat suosivat Egyptistä tuotuja linssejä. Linssi eli hernekasvi, jota käytettiin ennen sairauksia vastaan.

Pääruuat: Naudanliha, sianliha, sian utareet, sian kohtu, villisika, hanhea, hanhenmaksa, siipikarja, Fannius kielsi kanojen syönnin 161 eKr, makkaroita, tunnetuin makkara tuohon aikaan oli verimakkara, makkaroilla ja hedelmillä täytettyä kokonaista possua, kaneja ja jäniksiä.

Jälkiruokia: Viinirypäleitä, rusinoita, viikunoita, taateleita, granaattiomenalajikkeet, kvittenit, omenat ja aprikoosit. Alunperin myös ostereita ja simpukoita. Myöhemmin kakuta ja muut leivonnaiset ja pähkinöitä.

Ruokajuoma: Viini, jota laimennettiin vedellä. Ilman laimentamistä viinin juomista ei pidetty sopivana. Naiset eivät saaneet juoda viini tasavallan aikana, mutta keisarikaudella säännöstä luovuttiin. Muita juomia olivat viinirypälemehu, vuohenmaito ja kaupunkien lähteistä ammennettu vesi.

Osto:  Ruoka-aineet ostetiin torilta tai tehtin/viljeeltiin itse.

Kirjat:  Mahtava Rooma, maailmanvallan värikkäät vaiheet.
  Linkit:    http://fi.wikipedia.org/wiki/Rooman_valtakunnan_ruokakulttuuri   

http://fi.wikipedia.org/wiki/Linssi_%28kasvi%29